Giovanni Germanetto

thumb|upright|Germanetton sodanaikaisesta asuinpaikasta kertova muistolaatta Kazanissa. Giovanni Germanetto (18. tammikuuta 1885 Torino – 7. lokakuuta 1959 Moskova) oli italialainen vasemmistopoliitikko, kirjailija ja toimittaja.

Parturina työskennellyt Germanetto liittyi vuonna 1903 ammattiyhdistysliikkeeseen, vuonna 1906 Italian sosialistiseen puolueeseen ja vuonna 1921 kommunistipuolueeseen. Hän osallistui Kominternin kongressiin vuonna 1922 ja kävi uudelleen Moskovassa vuonna 1924.

Germanetto nimitettiin Italian kommunistipuolueen lehden ''l’Unitàn'' ammattiyhdistysosaston toimittajaksi vuonna 1925. Hänet pidätettiin ja tuomittiin viiden vuoden vankeuteen vuonna 1926, mutta hän pakeni ensin Ranskaan ja siirtyi sitten Neuvostoliittoon. Profinternin kongressissa vuonna 1928 hänet valittiin järjestön toimeenpanevaan komiteaan ja samana vuonna Kominternin kongressissa hän edusti Italian kommunistista puoluetta.

Germanetto, joka oli valittu Italian kommunistisen puolueen keskuskomitean varajäseneksi vuonna 1926, tuli sen täysjäseneksi vuonna 1931. Hän toimi aktiivisesti Profinternissa käyden useita kertoja Saksassa, Itävallassa ja varsinkin Ranskassa. Profinternin lakkauttamisen jälkeen hän palasi vuonna 1937 Neuvostoliittoon, mutta selvisi Stalinin vainoista.

Toisen maailmansodan aikana Germanetto teki fasismin vastaista propagandaa ja palasi vuonna 1946 Italiaan, jossa hän toimitti kommunistipuolueen lehteä Cuneossa. Hänet valittiin vuonna 1948 Italian kommunistipuolueen keskuskomitean valvontalautakuntaan ja hän työskenteli puolueen keskushallinnossa Roomassa. Sairastuttuaan hän siirtyi vuonna 1953 Moskovaan, jossa hän kirjoitti artikkeleita neuvostolehdistöön.

Germanetton kirjoista tunnetuin on hänen omaelämäkerrallinen teoksensa ''Parturin muistelmia'' (''Memorie di un barbiere'', 1930), joka on julkaistu yli kahdellakymmenellä kielellä. Hänen viimeinen teoksensa ''Trent’anni di lotte dei comunisti italiani, 1921–1951'' ilmestyi Roomassa vuonna 1952. Wikipedian tuottama