Otto Bayer

| kuolinpaikka = Burscheid, Saksa | asuinpaikat = Saksa | kansalaisuus = Saksa | sukujuuret = | tutkimusalue =kemia | instituutti = | alma mater =Frankfurtin yliopisto | ohjaaja =Julius von Braun | oppilaat = | tunnetut työt = polyuretaanin valmistus | palkinnot = | uskonto = | alaviitteet = }} Otto Bayer (4. marraskuuta 1902 – 1. elokuuta 1982) oli saksalainen kemisti, jolla oli huomattava vaikutus Saksan kemiaan. Hän oli professori ja oppiarvoltaan tohtori. Hänet tunnetaan erityisesti polyuretaanin keksimisestä.

Bayer opiskeli kemiaa Frankfurtin yliopistossa. Hän väitteli vuonna 1924 Julius von Braunin ohjauksessa. Väitöskirjan jälkeen hän työskenteli ''I.G. Farbenindustrie'' -yrityksen maalitehtaalla kemistinä.

Vuonna 1933 hän siirtyi Leverkuseniin Bayerin tehtaalle laboratorion johtajaksi. Hän oli tuolloin vasta 31-vuotias. Siellä hän onnistui vuonna 1937 valmistamaan ensimmäisen kerran polyuretaania 1,8-oktaanidi-isosyanaatin ja 1,4-butaanidiolin reaktiolla. Vuonna 1941 syntyi ensimmäinen polyuretaanivaahto komponenttien epäpuhtauksien seurauksena. Tämän jälkeen reaktioon lisättiin tarkoituksella pieniä määriä vettä, mikä johti joustavan vaahdon muodostumiseen. Polyuretaanivaahto on nykyään selvästi tärkein polyuretaanimateriaali.

Nimestään huolimatta Otto Bayer ei ole sukua Bayer AG:n perustajalle Friedrich Bayerille.

Testamentissa Bayer määräsi perustettavaksi ''Otto-Bayer-säätiön'', joka on vuodesta 1984 alkaen myöntänyt ''Otto Bayer -palkinnon''. Wikipedian tuottama